Kirjoitellaanpa Roadburnistakin jokunen miete ja kohokohta. Parin viikon takainen festari oli itselle seitsemäs ja kenties paras. Tuttujen naamojen määrä hollantilaisfestivaalilla alkaa olla käsittämätön. Eipä tarvitse ainakaan yksin pönöttää!
Soitimme Astron kanssa levyjä torstaina ja lauantaina Stage01:ssä, perjantaina ja sunnuntaina Green Roomissa. Eli ihan täysin lomailuksi ei reissua voi taaskaan laskea.
Ensimmäisen päivän kovin oli ehdottomasti Bong. Päälavan PA laitettiin koetukselle ja jumittavat äänimaisemat soivat niin tuhdisti, että kokemus oli väsynyttä termiä käyttäen kokonaisvaltainen. Aika pysähtyy Bongin parissa ja brittibändin minimalistinen musiikki lukeutuu tämän hetken mielenkiintoisimpiin seurattaviin.
Melko tuore hollantilaisyhtye Ortega oli mukava nähdä ensimmäistä kertaa. Psykedeelinen ja tunnelmointiin taipuva doom sujuu näiltä sälleiltä mallikkaasti. The Cult of Dom Keller kuuluu myös avauspäivän maininnanarvoisiin akteihin.
Perjantaina jamikeikat pyörähtivät käyntiin toden teolla. Elephant9 Reine Fiskellä vahvistettuna antoi jazzelementtien olla taustalla ja tykitteli hengästyttävän tiukkaa psykerock-jamia ilman suurempia suvantoja. Lenny Kaye päästeli höyryjä Harsh Token kanssa. Tämä oli Lennylle varmasti terapiakeikka, mutta oli ilo päästä nauttimaan siitä! Lenny hääräsi kitara kaulassa kapellimestarina ja kalifornialaisbändi fiilisteli Earthlessin hengessä.
Magma oli mahtipontista hulluutta, eipä tuota muuten edes osaa kuvailla. Promise and the Monsterin hauras folk sai herkistymään kaiken pörinän keskellä.
Lauantaina nähtiin jälleen kaikista kovimmat keikat. Kolmantena festaripäivänä kaikilla on vyön alla jo monia nähtyjä keikkoja ja tuntuu että lauantaina soittovuorossa olevat saavat kaivettua jostain vielä ylimääräisen vaihteen.
Loop. Yksi parhaista keikoista ikinä. Harmaahapsinen Robert Hampson johti bändiä varmalla otteella ja patsasmaisesti seissyt bändi lanasi tuttuja riffejä hypnoottisesti. Valomies pääsi pätkyttämään omaa show’taan hypnorock-klassikoiden tueksi. Upea keikka.
Circle. Paras Circle-keikka koskaan. Paras show Roadburnissa koskaan. Ja täysin ilman kotiinpäin vetoa. Aivan tajutonta. Käsittämätöntä. Siviilipukeissa lavalle tullut ryhmä rämä strippasi ilkosilleen ja alkoi verhoutua spandexiin ja niitteihin. Mika Rättö istahtaa urkunsa ääreen, ottaa huikan kaljasta ja kaataa loput päähänsä. Meno voi alkaa. Sata lasissa koko keikan paahtanut bändi tasapainoili kaoottisuuden rajamailla, vaarantunne oli ilmassa ja veturi oli livetä kiskoiltaan. Jollain ihmeen kaupalla homma pysyi paketissa vaikka sekä soittimet että miehet saivat kyytiä. Tunnin keikan aikana käytiin läpi tyylikirjot psykedeliarockista punkiin, progeen, avantgardeen, heviin ja vain Het Patronaatin katto oli rajana.
Vintage Caravania olen lokeroinut pois silmistäni ja korvistani, mutta pääsinpä kokemaan täysin nurkan takaa tulleen villin soittamisen ilottelun. Siloposkiset ja todella nuoret sällit rokkasivat niin maan perusteellisesti, soittamisesta huokui ilo ja asenne oli vilpittömän rehvakas rock-kukkoilu. Mahtavia junnuja!
Glitter Wizardin muistelu naurattaa edelleen. Glam space rockia, mitä ihmettä? Spinal Tapin ja Hawkwindin takahuoneessa syntynyt, hieman vinksahtanut lapsi. Aivan pähkähullu meininki, joka huipentui solistin Godzilla-ilveilyyn bassorummun päällä poseeraten ja jonkun Chenaski-paitaisen hujopin crowdsurffailuun.
Horse Latitudesin barbaarimaisen rujoa matelua oli miellyttävä seurata. Miellyttävää oli myös seurata Horse Latitudesin seuraajien määrää – Green Room oli ääriään myöten täynnä koko keikan ajan.
Sunnuntaina tuntui siltä että festareiden ei tarvitsisi kestää neljää päivää. Koko Roadburnin viimeinen esiintyjä, Lumerians, osoitti tuntemukseni vääräksi. Haamukaapuihin sonnustauneen space rock -partion rumpali tikkasi niin käskevää komppia, että väsynyt selkä suoristui ja silmät toljottivat lavan happovisuaaleja herkeämättä.
Kiitoksia Walterille ja kumppaneille jälleen. On tämä vaan ihmeellinen festivaali. Roadburnissa ihmisen on hyvä olla. Kotoisa tunnelma, mainioita ihmisiä ja maailman parasta musiikkia.